»19 Laiska lihapulla

Menin tallille jo kahdeksitoista, koska sovimme että lähdetään kaverini ja hänen poninsa kanssa maastoilemaan pitkästä aikaa. Emme ole Napin kanssa käyneet porukkamaastossa sitten loppukesän, joten tervetullutta vaihtelua tämä oli meillekin! Porukassa maastoilu on aina hauskempaa (ja turvallisempaa!) kuin yksin puskissa kaahailu. Tallilla huomasin, että Napilla oli kyljissään muutama pieni, karvaton kohta, ei kuitenkaan onneksi mitään haavoja. Se kun tarhailee kahden ruunan kanssa, joista toinen könyää jatkuvasti Napin selässä. Tilannetta pitää siis seurailla nyt. Toisaalta, tuo selässäkönyäjäruuna lähtee muutaman päivän sisällä pois talliltamme joten sen jälkeen ongelmaa ei enää ole :)

Mulla oli Napilla taas lainassa ne D-rengasnivelet ja ne toimivat tänäänkin erinomaisesti. En ole varma pysyikö kieli ihan koko lenkin oikealla puolella, mutta ainakaan ohjattavuudessa ja jarruissa ei ollut mitään vikaa kertaakaan. Olin ennen lenkkiä varma, että tammasta löytyy vauhtia ja se roikkuu kokoajan ponin hännässä kiinni. Ajattelin sen myös ehkä innostuvan laukoissa niin, että se heittää parit pukit. Juuri pukittelun takia mulla on usein ollut maastossa raippa mukana, sillä raipalla napsauttamalla ja napakasti komentamalla Nappi usein lopettaa kaikenlaiset hölmöt pelleilyt. Kouluraippa ja yleisraippa tuntuvat kuitenkin aina olevan liian pitkiä ja näin ollen jatkuvasti tiellä, minkä lisäksi Nappi usein kuumuu jos raippa vipattaa esimerkiksi ravatessa jatkuvasti kädessäni. Niinpä tykkään käyttää esteraippaa, se kun on mukavan kokoinen ja näppärä muutenkin. Ongelmana niissä vaan on aina se, että niissä ei ole lenkkiä kädelle joten niinpä turvauduin jokaisen hevosihmisen pelastukseen - paalinaruun. Siitä saatiin esteraippaankin oikein tyylikäs käsilenkki :D

Mutta kävipä taas niin, että Nappi osasi yllättää. Kaahailun ja pukittelun sijaan se laahusti koko matkan korvat lerpottaen, kuin olisi teurasautoon menossa :D Menimme enimmäkseen käyntiä, mutta mukaan mahtui myös muutama pitkä ravipätkä ja reippaita laukkoja. Nappia sai potkia koko matkan eteenpäin ja laukkasuoralla kaverini ponin singotessa käynnistä laukkaan kuin tykinkuula Nappi laukkasi perässä laiskasti kuin eläkeläishevonen. Sitkeällä kannustamisella sain sen kuitenkin vähän innostumaan vauhdista ja laukkakin alkoi aikaisemman laahustamisen sijasta suorastaan liitämään.

Kiva lenkki kaikenkaikkiaan ja Nappi toimi tosi hyvin, mitä nyt tuossa vauhdissa oli vähän toivomisen varaa. Hyvä toisaalta näinkin päin joskus, normaalisti kun se meinaa aina olla vähän liiankin vauhdikas :) Ensi viikoksi meillä on ohjelmassa jotain kentällä vääntämistä ja viikonloppuna, mikäli sää sallii, lähdemme käymään hiihtoratsastamassa. Sitä on odotettu! Olemme aikaisemmin harrastaneet sitä vain pihapiirissä, mikä on aika tylsää, joten nyt ajattelimme suunnata maastoon kaahailemaan jollekin rauhalliselle tielle :)

Pakko oli lisätä vielä tällainen hiihtoratsastus-fiilistelykuva viime talvelta ! Suksilla ensikertalainen siskoni ystävä joka tässä näkyy lentäneen juuri nurin :D