Eilen piiiitkästä aikaa ratsastettiin Nappulainen ihan kunnolla hikeen asti! Juuli väänsi kentällä jonkinmoista koulua ilman mitään sen suurempia erityistavoitteita. Tarkoituksena oli vaan saada Nappi liikkumaan joten kuten kuosissaan, ilman kamalaa kaahaamista, ja ajoittain se jopa melkein onnistui. Ei Namppe muutenkaan mikään kamala juna ole eikä missään nimessä lämppäreiden pahimmasta päästä tai sieltä läheltäkään, mutta innostuessaan se mielellään kaahailisi keskittymättä sen kummemmin työskentelyyn. Mutta tosiaan, eilen saatiin pari "ihan ookoo"-pätkää.
Laukkaharjoituksia jatkettiin jälleen ja eilen oikea laukka osoittautui jälleen suureksi ongelmaksi. Vasemman laukan kanssa ollaan edistytty jo sen verran, että useimmiten sen saa nostettua ihan käynnistäkin. Oikea on edelleen ylitsepääsemättömän vaikea; ravista se ei meinannut nousta eilen ollenkaan lukuisista yrityksistä huolimatta, mutta poikkeuksellisesti käynnistä saatiin pari lähes siedettävää nostoa ja muutama laukka-askel. Napin kuumahtaminen ei auttanut laukkahommiin yhtään vaan se halusi puskea mieluummin ravissa eteenpäin yrittämättäkään kunnolla nostaa sitä laukkaa. Päätimme siis lopetella onnistuneeseen yritykseen ja kokeilla, josko joku toinen päivä onnistuttaisiin paremmin. En ymmärrä miten tuo hevonen voi olla noin toispuoleinen laukkansa kanssa! Ravissa kun se menee molempiin kierroksiin ihan samalla tavalla.
Lopputunnista rakensin Juulille ja Napille pienen ristikon pariin kertaan loikattavaksi ja mielen virkistykseksi. Laitoin poikkeuksellisesti esteen eteen apupuomin, mikä osoittautui hieman huonoksi ideaksi :D Esteellä ei ollut korkeutta nimeksikään, mutta apupuomin kanssa Namppe päätti kokeilla hyppylahjojaan ja hyppäsi esteen kaksi kertaa vähintäänkin puoli metriä liioitellen ja sillä seurauksella, että pilotilla oli aikamoinen työ pysyä kyydissä moisessa kenguruloikassa. Apupuomin poistaminen auttoi ongelmaan ja löytyihän sieltä sitten oikeankokoinenkin loikka. Apupuomi olisi vain tuonut vähän helpotusta ponnistuspaikan arviointiin, mutta Nappi ilmeisesti totesi sen jotenkin suurentavan estettä :DD
Huomenna tarkoituksena onkin sitten mennä piiiiitkästä aikaa Napin kanssa koulutunnille, sillä ratsastuksenopettaja tulee jälleen käymään. Nappihan on noilla tunneilla mennyt useastikin, itse olen ollut ratsastamassa vain kahdesti. Täytyy myöntää, että hirvittää aika lailla! En ole ratsastanut Napilla aikoihin minkä lisäksi pelkään aina tilanteita, joissa kentällä on meidän lisäksemme muita ratsukoita. Ryhmä ei ole iso, meidän lisäksemme kolme ratsukkoa, kaikki tuttuja ihmisiä ja tuttuja hevosia. Mutta silti! Tuntuu, että olemme kokoajan tiellä minkä lisäksi Nappi usein kuumahtaa noissa tilanteissa: minulla on siis täysi työ pitää se edes suunnilleen rauhallisena tunnin ajan, ilman että se sinkoaa laukannostossa laukkoihin ja pidättäessä laukkaa mieluummin lähes paikallaan kuin hidastaa raviin. Huomennahan se nähdään miten tunnilla menee. Sitä ennen yritän olla panikoimatta!
Kävin tänään ostamassa Napille sen suolakiven, mutta totesin että se voi Prixin sijasta syödä varsin hyvin kauraa. Annos kun on niin mitätön "hyvänmielen suupala", ettei sillä nyt niin väliä loppujen lopuksi ole. Prixisäkin nyt loppuessa Nappi siirtyy siis kauraa popsimaan :) Löysin netistä myös muutaman käytetyn loimen, joten josko nyt sitten saataisiin loimivarastoon parin loimen täydennys!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti