»15 You shine like a star

Tänään oli se koulutunti, jota niin kauhulla odotin - ja aivan turhaan.

Ajelin tallille kahden jälkeen, söin ja vaihtelin tallivaatteita kaikessa rauhassa koska ulkona oli niin kylmä. Siis ihan oikeasti kylmä vaikkei tainnut edes olla pakkasta! Hytisin ja tutisin talvitakissakin useista vaatekerroksista huolimatta ja tuntui että kylmyys menee luihin ja ytimiin saakka. Siispä reippaana keksin itselleni aktiviteetteja; menin lämpimään varustehuoneeseen pesemään porkkanoita kuumalla vedellä. Sain nähkääs kolme säkillistä porkkanoita ilmaiseksi enkä millään kehdannut tarjouksesta kieltäytyä, vaikka porkkanat olivatkin järjettömän multaisia. Niitä pesinkin sitten säkillisen ja laitoin isoon sankoon odottamaan syöttöä. Iso "muurarin sanko" tulikin ihan täyteen ja siitä on nyt helppo sitten heitellä porkkanoita ruokien sekaan :) Samalla sulin hieman lämpimän veden ja lämmittimen ansiosta.

Ennen koulutuntia oli estetunti, jota jälleen hytisten ja tutisten katsoin hetken aikaa kunnes oli aika mennä laittelemaan omaa ratsua kuntoon. Nappi oli ihan perustuulella, ei mikään kauhea hapannaama muttei mikään päivänsädekään. Tämä lohdutti hieman, sillä hapannaama-Napin kanssa taisteleminen tunneilla on turhauttavaa. On kieltämättä inhottavaa maksaa siitä, että tunti menee tapellessa ja hävetessä Meksikon pikajuna-Namppea ja omaa ratsatsusta.
Tunnin alkuverkat tehtiin pellolla, koska kentällä oli vielä estetunti menossa. Ravikuviot vasempaan kierrokseen menivät oikein jees, mutta oikeassa kierroksessa Nappi päätti alkaa hankalaksi. Se hyppeli laukka-ravisekoitusta ja vängersi ja vingersi ties mihin suuntaan. Onneksi meno parani, kun päästiin kentälle ravailemaan estetuntilaisten ehdittyä pois alta.

Verkkailun jälkeen alettiin työskentelemään harjoitusravissa ja pian sen jälkeen oikeassa laukassa. Nappi oli ilmeisesti vakaasti päättänyt ettei se halua laukata kentällä lähes ollenkaan, sillä laukka nousi vain pari kertaa - ja silloinkin vasempana laukkana. Muiden laukkaillessa me siis ravasimme hirmuista vauhtia ympäri kenttää :) Kun suuntaa vaihdettiin, niin johan alkoi laukkakin nousemaan. Tehtävänä oli nostaa laukka lyhyen sivun keskeltä ja laukata merkattu reitti, joka muistutti vähän tosi loivaa kiemurauraa. Tämä sujui yllättävän hyvin! Laukka nousi ensimmäisestä merkistä ja Nappi muisti jopa kuunnella meikäläisen antamia ohjeita suunnasta. Eli emme kaataneet merkkinä ollutta törppöä kertaakaan, saatika sitten rysäyttäneet uralla poikittain olleen kavaletin yli ohjausvirheen vuoksi.

Harjoitusravihommissa Nappi hitusen kuumahti ja alkoi jo väsähtääkin, mikä ilmeni pienenä protestointina. Se mm. ei olisi olevinaan jaksanut liikkua ja suojien alta hionneiden jalkojen hinkkaaminen päällä olisi ollut paljon mukavampaa. Pian se onneksi totesi, että turha vikistä ja väitellä ja alkoikin sitten kulkemaan melkein nätisti. Saatiin pari ihan suhteellisen pyöreätä volttia aikaiseksi ja vauhtikin pysyi hyvänä. En joutunut pidättämään paljoa yhtään, satunnaisia puolipidätteitä lukuunottamatta! Jopa väistöt molempiin suuntiin menivät ihan jees, kunhan minut saatiin ensin istumaan suorassa siellä hevosen selässä :) "Kotiläksyksi" sain treenata voltteja; Napilla on tapana voltin lopussa livistää niin, että voltista ei tulekaan täydellisen pyöreä vaan omituinen puikula. Sain myös pari huomautusta jaloistani; niiden pitäisi olla lähempänä Napin kylkiä. Jotenkin vierastan pohkeella ratsastusta noin eteenpäinpyrkivän hevosen kanssa, mikä lieneekin suurin ongelmani. Opettaja sanoikin, että vaikka Nappi onkin vähän höyry, pitää nilkat ja pohkeet silti pitää lähellä sen kylkiä. Näin esimerkiksi äkilliset pohjeavut eivät tule sille täytenä yllätyksenä ja niin voimakkaina, kuin mitä ne tulevat jos jalkani harottavat ties missä :D

Oli siis ooooikein mukava tunti ja Nappi oli ihan oikeasti hieno! Ei meno varmastikaan kauniilta näyttänyt, mutta hetkittäin jopa tuntui että se haluaa tehdä töitä kanssani kaahottamisen sijaan. Pysyin myös itse ihan mukavasti harjoitusravissa enkä pomppinut metriä ilmaan joka askeleella. Tässä olen siis edistynyt reilusti, sillä aluksi Napin ravi oli minulle lähes mahdotonta istua. Innostuin tästä tunnista niin, että yritänpä saada meidät ensi viikonkin koulutunnille :--)

You shine like a star (oo-ooh)
If only you ever knew
You'd go out and bloom (oo-ooh)
If only you ever knew
You're very uncool, oh yeah
And forever wonderful

 (The Crash - Star)

»14 Hikitreeni

Eilen piiiitkästä aikaa ratsastettiin Nappulainen ihan kunnolla hikeen asti! Juuli väänsi kentällä jonkinmoista koulua ilman mitään sen suurempia erityistavoitteita. Tarkoituksena oli vaan saada Nappi liikkumaan joten kuten kuosissaan, ilman kamalaa kaahaamista, ja ajoittain se jopa melkein onnistui. Ei Namppe muutenkaan mikään kamala juna ole eikä missään nimessä lämppäreiden pahimmasta päästä tai sieltä läheltäkään, mutta innostuessaan se mielellään kaahailisi keskittymättä sen kummemmin työskentelyyn. Mutta tosiaan, eilen saatiin pari "ihan ookoo"-pätkää.

Laukkaharjoituksia jatkettiin jälleen ja eilen oikea laukka osoittautui jälleen suureksi ongelmaksi. Vasemman laukan kanssa ollaan edistytty jo sen verran, että useimmiten sen saa nostettua ihan käynnistäkin. Oikea on edelleen ylitsepääsemättömän vaikea; ravista se ei meinannut nousta eilen ollenkaan lukuisista yrityksistä huolimatta, mutta poikkeuksellisesti käynnistä saatiin pari lähes siedettävää nostoa ja muutama laukka-askel. Napin kuumahtaminen ei auttanut laukkahommiin yhtään vaan se halusi puskea mieluummin ravissa eteenpäin yrittämättäkään kunnolla nostaa sitä laukkaa. Päätimme siis lopetella onnistuneeseen yritykseen ja kokeilla, josko joku toinen päivä onnistuttaisiin paremmin. En ymmärrä miten tuo hevonen voi olla noin toispuoleinen laukkansa kanssa! Ravissa kun se menee molempiin kierroksiin ihan samalla tavalla.

Lopputunnista rakensin Juulille ja Napille pienen ristikon pariin kertaan loikattavaksi ja mielen virkistykseksi. Laitoin poikkeuksellisesti esteen eteen apupuomin, mikä osoittautui hieman huonoksi ideaksi :D Esteellä ei ollut korkeutta nimeksikään, mutta apupuomin kanssa Namppe päätti kokeilla hyppylahjojaan ja hyppäsi esteen kaksi kertaa vähintäänkin puoli metriä liioitellen ja sillä seurauksella, että pilotilla oli aikamoinen työ pysyä kyydissä moisessa kenguruloikassa. Apupuomin poistaminen auttoi ongelmaan ja löytyihän sieltä sitten oikeankokoinenkin loikka. Apupuomi olisi vain tuonut vähän helpotusta ponnistuspaikan arviointiin, mutta Nappi ilmeisesti totesi sen jotenkin suurentavan estettä :DD

Huomenna tarkoituksena onkin sitten mennä piiiiitkästä aikaa Napin kanssa koulutunnille, sillä ratsastuksenopettaja tulee jälleen käymään. Nappihan on noilla tunneilla mennyt useastikin, itse olen ollut ratsastamassa vain kahdesti. Täytyy myöntää, että hirvittää aika lailla! En ole ratsastanut Napilla aikoihin minkä lisäksi pelkään aina tilanteita, joissa kentällä on meidän lisäksemme muita ratsukoita. Ryhmä ei ole iso, meidän lisäksemme kolme ratsukkoa, kaikki tuttuja ihmisiä ja tuttuja hevosia. Mutta silti! Tuntuu, että olemme kokoajan tiellä minkä lisäksi Nappi usein kuumahtaa noissa tilanteissa: minulla on siis täysi työ pitää se edes suunnilleen rauhallisena tunnin ajan, ilman että se sinkoaa laukannostossa laukkoihin ja pidättäessä laukkaa mieluummin lähes paikallaan kuin hidastaa raviin. Huomennahan se nähdään miten tunnilla menee. Sitä ennen yritän olla panikoimatta!

Kävin tänään ostamassa Napille sen suolakiven, mutta totesin että se voi Prixin sijasta syödä varsin hyvin kauraa. Annos kun on niin mitätön "hyvänmielen suupala", ettei sillä nyt niin väliä loppujen lopuksi ole. Prixisäkin nyt loppuessa Nappi siirtyy siis kauraa popsimaan :) Löysin netistä myös muutaman käytetyn  loimen, joten josko nyt sitten saataisiin loimivarastoon parin loimen täydennys!

»13 Kuukauden pikapäivitykset

Hey ho! Tajusin juuri, etten ole päivitellyt blogia melkein kuukauteen joten nyt lienee korkea aika. Olen käynyt tallilla viimeisen parin viikon aikana harvakseltaan ja nyt viikkoon en ollenkaan, sillä olin lomalla Turkissa. Napin liikutus onneksi hoitui ilman minuakin, koska annoin sen käyttöön kahdelle koulutunnille.

Ensimmäisellä tunnilla Nappi oli mennyt tapansa mukaan "ihan ok", eli säheltänyt vähän omiaan mutta ollut kuitenkin suhteellisen hyvin kuulolla. Vasen laukka oli noussut hyvin ja oikea jälleen vasta usean yrityksen jälkeen. Toisella tunnilla Nappi oli kuitenkin yllättänyt ja laukkaillut oikeaa laukkaa useasti ja pitkiäkin pätkiä! Jälleen siis pientä kehitystä havaittavissa.

Tosiaan, viikon etelänloman jälkeen oli järkytys tulla tänne kylmään ja koleaan Suomeen. Koko viime yön sateli lunta ja aamulla kaikki olikin valkoista. Tallilla odotti hirveän karvan (ja mahan) itselleen kasvattanut Nappi-mammutti, joka meidät nähdessään lähti samantien tulemaan portille vastaan hirnuen ja pöristen. Edellinen hevoseni ei tätä tervehtimishirnumista harrastanut, mutta Nappi on nyt alkanut tekemään sitä usein. Ja aina siitä tulee yhtä hieno tunne!

Napilla ei ole vielä talvikenkiä (tai kenkiä ollenkaan), mutta uskaltauduimme silti lähtemään maastoon. Pääteillä oli melkoisen liukasta, mutta metsäteillä pystyi hyvin laukkailemaankin. Nappi oli erittäin reippaana, mutta yllättävän hyvin kuulolla. Kovin pitkää lenkkiä emme käyneet, sillä pimeys tuli vastaan vähän turhan nopeasti. Kotimatkalla vielä joku ääliöautoilija tuli pimeässä ja kaikuvassa alikulkutunnelissa vastaan hiljentämättä ollenkaan ja huudattaen autoaan, mitä Nappi tietenkin säikähti aikalailla. Ehdin onneksi napata ohjista kiinni, sillä siskoni tuskin olisi saanut pidettyä sitä edes suhteellisen rauhallisena. Nyt kaikki jäi pieneen pään viskomiseen, silmien muljautteluun ja takapuolen heittämiseen sivulle. Yhtä kaikki, moiset idiootit suututtavat! Osa autoilijoista ei tunnu ymmärtävän, että hevonen aiheuttaa kolaritilanteessa samanlaiset tuhot kuin hirvikin - ja hevosen ja autoilijan lisäksi kyseessä on myös ratsastajan henki. Eikä kyse todellakaan ollut siitä, että meitä ei pimeässä näkynyt; Napilla oli heijastimet kahdessa jalassa, ohjissa ja rintaremmissä ja siskollani heijastinliivi. Luulisi näkyvän! Onneksi tästäkin vaaratilanteesta selvittiin ilman pahempaa läheltä piti-tilannetta.

Huomenna meillä on tarkoitus ratsastaa vähän perusteellisemmin, joko kentällä tai maastossa. Sain tänään talvirenkaat autooni, joten pääsemme ajelemaan tallille heti aamupäivästä. Tänään meni harmillisen myöhäksi. Tallilla huomasin myös uusia puutteita; suolakivi on lähes loppuun nuoltu ja pari uutta loimeakin olisi ihan tarpeen. Napilla on nyt vain villaloimi ja pari fleecevilttiä, joten ainakin ohut toppaloimi ja mahdollisesti myös sadeloimi olisi ostettava. Suolakiven aion hakea ensi viikolla ja loimia katselen ensin netistä käytettynä, josko taas löytäisin ne käytettynä uusien sijaan :) Sillä säästää yllättävän paljon rahaa!