»1 Puolitoipilaana

Hevospiireissä tuntuu jylläävän melkoinen blogibuumi ja minunkin oli toki sellainen tehtävä. Kirjoittamisesta pitävänä ihmisenä blogin perustaminen on ollut mielessäni pitkään, tosin aihe on vain ollut epäselvä. Pitkään asiaa pohdittuani lopulta myönsin itselleni, että ainoa bloggaamisen arvoinen asia elämässäni sattuu olemaan juurikin Nappi :D

Viime tiistaina Nappi muutti kesätalliltaan takaisin "omalle" tallilleen. Matka meni kaikin puolin hyvin ja porukalla oli sovittu, että lähdetään maastolenkille kunhan pääsemme perille. Tuumasta toimeen siis; laitoimme hevoset kuntoon ja lähdimme köpsyttelemään kohti uusia seikkailuja. Nappi oli koko alkulenkin omituisen jäykkä oikeasta etujalastaan, jonka ajateltiin johtuvan kuljetuksesta ja vertyvän liikuttaessa. Mutta kävipä sitten niin, että kesken lenkin alkoi huomattava ontuminen ja jouduimme kääntymään takaisin tallille, muiden vielä jatkaessa matkaa. Siinä me tallusteltiin sitten ohiajavien autoilijoiden ilona; minä edellä ratsastusvaatteissani hikoillen, Nappi perässä korvat hörössä, välillä hirnuskellen ja suu täynnä puskista nappailtuja välipaloja. Jalan kipu toki unohtui heti, kun ahne possu sai ruokaa suun täyteen :-) Tallilla tein jalalle ensiapuhoidot; kylmäyksen ja arnikageelin. Pientä turvotustahan siinä oli ja jänteen alaosassa kummallinen möykky. En kuitenkaan huolestunut, vaan ajattelin katsoa miltä jalka näyttää parin päivän jälkeen ja pyysinkin tallin työntekijää sitä seurailemaan.

Tänään, kolme päivää myöhemmin Nappi ei enää onneksi onnu ja ravikin on puhdasta. Pientä turvotusta on edelleen, joten päätimme liikuttaa hevosen tänään pääasiallisesti käynnissä ja tehdä vielä hieman töitä maastakäsin. Lopuksi jalan kylmäys hoitui sitten järvessä kahlailemalla. Toivottavasti jalka on täysin normaali sunnuntaina, sillä olisi luksusta päästä kahden kuukauden kentälläratsastustauon jälkeen vääntämään jonkinasteista koulua kentälle :D